Blogit
Perehdytyksellä vahva pohja opettajan osaamiselle
Työuran alkuvaiheessa olevien opettajien lähtötason valmiuksissa on tunnistettavissa suuria eroja. Taustakoulutus ei yksin takaa uusille työntekijöille riittäviä valmiuksia työtehtävien hallintaan. Vaikka muodollinen kelpoisuus olisikin paperilla sama, on opettajankoulutuslaitosten opetussisällöissä paljon alueellisia eroja. Myös koulut ovat erilaisia ja niissä pätevät erilaiset pelisäännöt. Usein koulun säännöt ovat kirjoittamattomia. Niitä ei opita OKL:ssa, ne opitaan tyypillisesti vuosien saatossa kantapään kautta.
Vaikka 'työ opettaa' ja monet asiat opitaan kantapään kautta, on osaamisen kehittäminen sitä kautta varsin hidasta. Samalla se kuormittaa tarpeettomasti paitsi uutta työntekijää myös koko työyhteisöä. Puutteellisen perehdytyksen seuraukset näkyvät koko yhteisön työtyytyväisyydessä sekä lopulta myös opetuksen laadussa.
Uutta oppiva opettaja uudistaa koulutusta
Suomalaisen koulujärjestelmän yksi vahvuus on eittämättä korkealaatuinen opettajankoulutus. Kansainvälistyminen, digitalisaatio ja oppijoiden tuen tarpeen kasvu kuitenkin muuttavat kouluja ja haastavat paitsi opettajien osaamisen myös opetusalan johtamisen. Tästä syystä on tärkeää huolehtia osaamisen ajantasaisuudesta myös työuran aikana. Ilman uutta oppivaa opettajaa ei myöskään koulutus uudistu.
Perinteinen ratkaisu osaamisen kehittämiseen on täydennyskoulutus. Opettajien täydennyskoulutusten suurin haaste yksittäisen opettajan kannalta on se, että rahaa sijaisten palkkaamiseen koulutuksen ajaksi ei ole. Omaa ryhmää ei haluta jättää toisen opettajan vaivaksi, joten on helpompaa jättää menemättä koulutukseen. Tästä syntyy osaamisvajeita, joiden paikkaamiseksi veso-päivät ovat riittämätön ratkaisu.
Laadukas perehdytys täydentää opettajan osaamista
Osaamisen jakaminen ja kehittäminen työyhteisön sisällä edellyttää perinteisen täydennyskoulutuksen lisäksi rakenteellisia ratkaisuja. Erinomainen keino työuran alkuvaiheessa olevan opettajan osaamisessa havaittujen puutteiden täydentämiseen on laadukas perehdytys. Hyvin suunniteltu perehdytys lähtee liikkeelle jo rekrytointivaiheessa ja jatkuu saumattomasti uuden opettajan työuran ensimmäiset kuukaudet tarjoten hyvän alustan osaamisen kehittymiselle usein hyvin arkipäiväisissä ja konkreettisissa työtehtävissä.
Laadukas perehdytys vaatii tuekseen johtamisen rakenteita; selkeän perehdytysprosessin ja aikataulun, hyvät ohjeet ja materiaalit, perehdytystiimin onnistuneen roolituksen ja vastuujaon sekä osaamista kohdata erilaisia oppijoita työyhteisön arjessa.
Lue myös: Millainen on hyvä perehdytys
Perehdytys kantaa kauas
Hyvässä perehdytysprosessissa kuvataan selkeästi perehdytyksen eteneminen, tehtävät ja vastuut perehdytyksestä. Vaikka perehdytyksen ensisijainen tarkoitus on saada opettaja mukaan työyhteisöön sekä tarjota hänelle paras mahdollinen startti uudessa työpaikassa, ulottuvat perehdytyksen vaikutukset paljon pidemmälle.
Perehdytyksen avulla voidaan tunnistaa osaamisen kehittämisen tarpeita sekä tehdä näkyväksi työyhteisön käytännöt, toimintamallit ja etenkin kirjoittamattomien pelisäännöt. Perehdytys tukee osaamisen jakamista ja kehittämistä työyhteisön sisällä. Opetustyön luonteesta johtuen kollegojen välinen yhteinen aika on minimaalista ja usein se kuluu käytännön asioiden hoitamiseen. Tilaa osaamisen jakamiselle ei välttämättä arjessa löydy. Perehdytyksen tueksi tuotettu ohjemateriaali mahdollistaa uuden työntekijän itseoppimisen ajasta ja paikasta riippumatta.
Perehdytyksellä tähdätään siis paljon pidemmälle, ei pelkästään ensimmäisiin päiviin ja siihen miten niistä selvitään. Hyvä perehdytysprosessi luo loistavan startin lisäksi perustan pitkäkestoiselle ja mielenkiintoiselle urapolulle, jonka aikana työntekijä voi kehittyä työssään ja uudistaa osaamistaan.